TARKOITUSKESKEISEN FILOSOFIAN KOULUTUSYHTEISÖ TFK/ INSTITUTE FOR PURPOSE-CENTERED PHILOSOPHY FINLAND, https://logoterapeutti.fi/
Accredited member institution of the International Association of Logotherapy and Existential Analysis at the Viktor Frankl Institute Vienna.
”Käyttää järkeään on suurin hyve, ja viisautta on puhua totta, kuunnella luontoa ja toimia sen mukaisesti” (Herakleitos 535–475 eaa., suom. Pentti Saarikoski 1971).
LOGOFILOSOFIA -TERMIN ETYMOLOGIA: Logos + filia + sofia = Logofilosofia
-Logos (λόγος) = erityisesti esisokraatti Herakleitoksen käyttämä sana, joka tarkoittaa maailmanjärkeä, inhimillisen järjen käyttöä, puhetta, tarkoitusta tai ajattelua. Filosofisessa merkityksessä Logos tarkoittaa jotakin sellaista ykseyden periaatetta, joka kokoaa kaiken – näkyvän (järjestäytyneen) ja näkymättömän (järjestäytymättömän) – yhteen. ” The idea of the logos in Greek thought harks back at least to the 6th-century-bce philosopher Heraclitus, who discerned in the cosmic process a logos analogous to the reasoning power in humans.” (https://www.britannica.com/topic/logos )
-Filia (Φιλία) = rakkauden muoto antiikin Kreikassa. Filia tarkoittaa rakkaudellista ystävyyttä, läheisyyttä ja kiintymystä. ” Philia is an ancient Greek term for “love” often translated as “friendship,” but it refers more broadly to mutual goodwill and active concern for one another’s well-being expressed across many kinds of human relationships. In Classical Greek usage, philia covers such relationships as friendships, family bonds, marriage, and civic ties.” (https://www.britannica.com/topic/What-Are-the-Four-Main-Greek-Concepts-of-Love )
- Sofia (σοφία) = nimi viisaudelle antiikin Kreikassa. ” The term sophist (sophistēs) derives from the Greek words for wisdom (sophia) and wise (sophos). Since Homer at least, these terms had a wide range of application, extending from practical know-how and prudence in public affairs to poetic ability and theoretical knowledge. Notably, the term sophia could be used to describe disingenuous cleverness long before the rise of the sophistic movement.” (https://iep.utm.edu/sophists/ )
- Logofilosofia = sellaista viisauden rakastamista, jossa järkeä käyttäen kootaan sekä järjestäytymätön maailma fysis (φύσις) että järjestäytynyt maailma kosmos (κόσμος) yhteen ja saatetaan ymmärretyksi tarkoituksellisena ykseytenä, logoksena. Nykykäsityksen mukaan vain ihminen on luonnonoliona osa sekä järjestäytymätöntä maailmaa (fysis) että järkeään käyttävänä (itseään ja muuta ajattelun avulla tarkastelevana) osa järjestäytynyttä maailmaa (kosmos). Koska ihminen voi ymmärtää logoksen, voi hän näin myös olla logoksen paljastumisen paikka maailmassa. Tästä seuraa, että ihmisellä on erityinen vastuu ”puhua totta” eli toteuttaa fysiksen ja kosmoksen ykseyttä maailmassa parhaan kykynsä mukaan (kts. planetaarinen hyvinvointi).
LOGOFILOSOFINEN TERMINOLOGIA:
- Logoteoria (Logos + Theoria (θεωρία)) on termi, jota käytetään – ja pitäisi käyttää - vain akateemisessa filosofisessa kentässä, sillä filosofisessa tutkimuksessa termi ’logofilosofia’ on tautologia. Teoria (Theoria) -sanan etymologia juontaa antiikin Kreikkaan. "The English word theory derives from a technical term in philosophy in Ancient Greek. As an everyday word, theoria, θεωρία, meant "looking at, viewing, beholding", but in more technical contexts it came to refer to contemplative or speculative understandings of natural things, such as those of natural philosophers, as opposed to more practical ways of knowing things, like that of skilled orators or artisans." https://en.wikipedia.org/wiki/Theory
- Logofilosofiaa (Logos + Filia + Sofia) puolestaan käytetään akateemisen filosofian ulkopuolisessa maailmassa. Logofilosofian käyttöalue ihmisen tajunnan henkisen eli noologisen ulottuvuuden herättäjänä ja aktivoijana sekä henkisen (noologisen) ulottuvuuden toimijoiden ja ominaisuuksien vahvistajana on paljon laajempi kuin logoterapian alue, joka keskittyy ihmisen tarkoituskeskeisten ongelmien hoitamiseen.
- Logoterapia (Logos + Therapeia (θεραπεία)) on terapiaa, logofilosofia on eksistentiaalis-fenomenologis-hermeneuttinen teoriaperusta, jota paitsi sovelletaan ammatillisessa auttamistyössä (logoterapia) että käytetään kaikessa siinä tarkoituksellisessa toiminnassa, jota ihminen tarvitsee oman elämänsä eteenpäin kuljettamiseen arvo- ja tarkoituskeskeisellä tavalla. Logoterapiassa sovelletaan siis logofilosofiaa ihmisen ammatillisessa auttamistyössä, mutta logoterapiassa sovelletaan ja kehitetään myös terapiakentän tutkimustietoa ihmisen tajunnan henkisen (noologisen) ulottuvuuden tarkoituskeskeisten häiriöiden hoidossa. Terapia -sanan etymologia juontaa antiikin Kreikkaan. "The Greek word “therapeia” (θεραπεία) is derived from the Greek verb “therapeuo” (θεραπεύω), which means “to serve” or “to attend to.” The ancient Greeks believed the interconnectedness of the mind, body, and spirit, and therapy encompassed all aspects of holistic healing." https://platosacademy.org/stoicism-as-therapeia-θεραπεία/
- Eksistenssianalyysia (Existenzanalyse) käytetään sekä logofilosofiassa että logoterapiassa, mutta eri tarkoituksissa: logofilosofiassa eksistenssianalyysi on ihmisen tutkimista, ymmärtämistä ja kuvailua filosofisessa kentässä, logoterapiassa eksistenssianalyysi on logoterapian erotusdiagnostiikan 1. vaiheeseen eli poissulkudiagnoosiin kuuluva menetelmä; kts. Niiles-Mäki & Sadeaho 2025, 97-106.
LOGOFILOSOFIA-TERMIN KÄYTTÖÖNOTTO
Logofilosofian ensimmäinen oppikirja on vuonna 2020 julkaistu ’Johdatus logofilosofiaan’ (Niiles-Mäki, A. & Sadeaho, M., mediapinta, https://logoterapeutti.fi/johdatus_logofilosofiaan_introduction_to_logophilosophy/ ). Vuonna 2021 julkaistussa ’ Käsikirja logoterapeuteille’ -teoksen (Niiles-Mäki & Sadeaho, TFK, https://logoterapeutti.fi/kasikirja-logoterapeuteille-2021/ ) II osassa 'Logofilosofian teoria ja käytäntö' on jatkettu logofilosofian teorian ja käytännön syventämistä. Vuonna 2022 julkaistiin ’Johdatus logofilosofiaan’ -teoksen englanninkielinen versio ’Introduction to Logophilosophy’ (Niiles-Mäki & Sadeaho, TFK, https://logoterapeutti.fi/introduction-to-logophilosophy-e-book/ ). Myös 2024 julkaistussa teoksessa 'Handbook for Logotherapists - Theory and Praxis' (Niiles-Mäki TFK, https://logoterapeutti.fi/handbook-for-logotherapists-theory-and-praxis/ ) esiteltiin logofilosofisesti tärkeimpiä teorioita kuten interventionistinen teoria, piiriontologia ja logoteoreettinen tajunnanteoria sekä holistinen ihmiskäsitys. Vuonna 2025 julkaistussa ’ Logoterapian teoria ja käytäntö’ -teoksen (Niiles-Mäki & Sadeaho, TFK, https://logoterapeutti.fi/logoterapian-teoria-ja-kaytanto-2025/ ) II osassa 'Logofilosofia elämäntaitona' on esitelty laajennetusti ja syvennetysti logofilosofiaa nimenomaan elämäntaitona, joka perustuu ihmisen henkisen (noologisen) ulottuvuuden herättämiseen, aktivoimiseen ja harjoittamiseen filosofisesta viitekehyksestä käsin.
Logofilosofialla tarkoitetaan neurologi, psykiatri ja filosofian tohtori Viktor Franklin (1905-1997, kts. https://www.viktorfrankl.org/biography.html ) luomaa filosofista teoriaa ihmisen olemassaolosta suhteessa ympäröivään todellisuuteen ja teoriaa ihmisen tajunnallisuuden rakenteesta ja toiminnasta. Logofilosofia on myös ihmisen ymmärtämistä henkisen (noologisen) ulottuvuuden näkökulmasta sekä hänen auttamistaan tästä näkökulmasta käsin. Logofilosofia on ollut olemassa yhtä kauan kuin logoterapiakin, sillä logoterapia ja eksistenssianalyysi yhdessä muodostavat logofilosofian kokonaisuuden.
Logofilosofia kiinnittyy planetaarisen hyvinvoinnin periaatteisiin (kts. https://www.jyu.fi/fi/uutinen/planetaarisen-hyvinvoinnin-tutkimus-antaa-suuntaa-kansainvaliselle-kestavyystyolle ja https://www.nature.com/articles/s41599-021-00899-3 ). Ihmisen tajunnan henkinen (noologinen) ulottuvuus perustuu itsessä etääntymisen (Self-distancing)ja itsen transsendenssin (Self-transcendence) toimintaan. Itsen transsendenssi tarkoittaa suuntautumista itsestä ulos, kohti maailmaa, josta tarkoitukset jokaiselle elämälle löytyvät. Jokaisella elämänmuodolla on tarkoitus; jokainen elämä tunnustetaan itseisarvoiseksi, ainutlaatuiseksi ja korvaamattomaksi. Kiinnittyminen maailmaan osana muita elämänmuotoja nostaa maailmassa-olemisen tavan tärkeimmäksi kysymykseksi: miten minä olen maailmassa osana muuta? Miten osaan toimia muiden ja muun hyväksi niin, että yhteinen maailmamme olisi tarkoituksellinen paikka kaikille elämänmuodoille nyt ja tulevaisuudessa? Miten osaan asennoitua arvokeskeisellä tavalla kaikkeen elämään?
LOGOFILOSOFIAN HISTORIA
Viktor Franklin pääteos, vuonna 1945 julkaistu ’Ärztliche Seelsorge’ (suom. Olemisen tarkoitus) -teos oli erityisesti lääkäreille ja lääketieteen asiantuntijoille suunnattu esitys logoterapiasta. Teoksessa Frankl perustelee psykoanalyysin ja individuaalipsykologian riittämättömyyden mielenterveyshäiriöiden hoidossa (Frankl 2014, 27-61). Viktor Franklin logoterapia on alusta lähtien kuitenkin hyödyntänyt myös neurologista, psykiatrista ja psykologista tietoa, sillä logofilosofian mukaan ihminen on holistinen kokonaisuus, Unitas multiplex (’ykseys moneudessa’), jossa fyysis-orgaaninen taso sekä psyykkinen ja henkinen (noologinen) ulottuvuus ilmenevät somaattisessa, intra- ja intersubjektiivisessa, situationaalisessa ja transsendentissa todellisuudessa - eli elämismaailman kokonaisuudessa (Niiles-Mäki & Sadeaho 2025, 38-44).
”Koska ihmistä piti Franklin mukaan (Frankl 2010, 59) nimenomaan ymmärtää ja selittää ihmisen oman olemassaolon (ontisesta) ja olemassaolemisen ylipäätään (ontologisesta) näkökulmasta, eivät individuaalipsykologian ja psykoanalyysin reduktionistisesti ja pandeterministisesti rajoitteiset ihmiskuvat tarjonneet riittävää teoriaperustaa ihmisen tutkimiselle. Tarvittiin sekä ontinen että ontologinen perusta sille, että ihmistä voitiin tutkia ja vasta tämän jälkeen oli mahdollista ymmärtää ja selittää hänen olemassaolonsa ilmenemismuotoja – mukaan lukien mielenterveyden häiriöt. Ontisen perustan luomiseksi Frankl kehitti logoteoreettisen ihmiskäsityksen, joka sisältää psykoterapeuttisen antropologian. Ontologisen perustan luomiseksi Frankl kehitti ulottuvuusontologian (Dimensionalontologie). Nämä kaksi perusoppia muodostivat logoteorian ytimen, joka toimi sekä eksistenssianalyysin että tätä käytäntöön soveltavan logoterapian filosofisena perustana. Tässä mielessä termiä ’logofilosofia’ voidaan käyttää yläkäsitteenä yhteneväisesti termin ’logoteoria’ kanssa.” (Niiles-Mäki, A. 2021, 56.) - -
Psykiatrina Frankl oli tottunut empiirisen aineiston tutkimiseen ja tunsi sen omaksi alueekseen; omaan tutkimusaineistoonsa perustuen hänen oli kuitenkin pakko muuttaa aiempia käsityksiään ihmismielen rakenteesta, mielenterveyden ja mielen sairauden määrittelystä sekä mielenterveyshäiriöiden hoidosta. Tämä johti eroon psykoanalyyttisestä, analyyttisen psykologian ja psykoterapian piiristä – asia, joka toi Franklille itselleen surua, mutta johti hänet etsimään vastauksia käsityksiinsä filosofian piiristä. (Frankl 2000, 48-68.) Frankl koki, että vain filosofinen kysymyksenasettelu saattoi antaa perustan, joka toi esiin sen ihmismielen ulottuvuuden, joka oli tähänastisessa psykiatrisessa ja psykologisessa tutkimuksessa jätetty huomaamatta. Tämä ulottuvuus oli henkinen (noologinen) ulottuvuus." (Niiles-Mäki 2021, 145-146.)
Logoterapia ei siis perustu psykologiaan (kuten psykoterapiat) tai psykiatriaan (kuten psykoanalyysi), vaan eksistentiaalis-fenomenologis-hermeneuttiseen teoriaperustaan, eli logofilosofiaan. Logoterapian teoriaperustan ymmärtämisen ja logoterapian harjoittamisen – eli logoterapeuttina toimimisen – edellytyksenä on aina Viktor Franklin luoman filosofisen teoriaperustan – logofilosofian - syvällinen ymmärtäminen ja logofilosofian harjoittaminen omassa elämässä. Logofilosofiaa voidaan pitää elämäntaitona, joka ”tarjoaa tarkoituskeskeisen ja hyvin perustellun viitekehyksen - - se perustuu ja keskittyy nimenomaan ihmisyyden mahdollisuuksiin, ja niin onkin, että parasta mitä ihminen voi tehdä on tutkia omat mahdollisuutensa, sillä kaikki muu jää välttämättä tavoittamattomiin.” (Niiles-Mäki & Sadeaho 2025, 216.)
Lähteet:
Frankl; Viktor 2000: Recollections – An Authobiography, Basic Books, USA
Frankl, V. 2010: Logotherapie und Existenzanalyse – Texte aus sechs Jarhzenten, Beltz Taschenbuch 129, Germany
Frankl, V. 2014: Ärztliche Seelsorge – Grundlagen der Logotherapie und Existenzanalyse, Deutscher Taschenbuch Verlag GmbH & Co. KG München
Herakleitos 1971: Yksi ja sama (suom. Pentti Saarikoski), Otava.
Niiles-Mäki, Anne 2021: Logoterapia filosofisena terapiamuotona – Filosofinen tausta, käyttöalue, menetelmät, häiriöiden kaksivaiheinen erotusdiagnostiikka. Väitöstutkimus, Jyväskylän yliopisto. Open science permanent link: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8863-0
Niiles-Mäki, A. Sadeaho, M. 2025: Logoterapian teoria ja käytäntö: I Logoterapia tajunnallisena vaikuttamisena & II Logofilosofia elämäntaitona. Tarkoituskeskeisen filosofian koulutusyhteisö TFK: https://logoterapeutti.fi/logoterapian-teoria-ja-kaytanto-2025/
Wikipedia: Theoria. https://en.wikipedia.org/wiki/Theory
Internet Encyclopedia of Philosophy: The Sophists. https://iep.utm.edu/sophists/
Plato's Academy Centre: stoicism-as-therapeia. https://platosacademy.org/stoicism-as-therapeia-θεραπεία/
Encyclopedia Britannica: Logos. https://www.britannica.com/topic/logos
Encyclopedia Britannica: What Are the Four Main Greek Concepts of Love. https://www.britannica.com/topic/What-Are-the-Four-Main-Greek-Concepts-of-Love
Jyväskylän yliopisto: planetaarisen hyvinvoinnin tutkimus. https://www.jyu.fi/fi/uutinen/planetaarisen-hyvinvoinnin-tutkimus-antaa-suuntaa-kansainvaliselle-kestavyystyolle
Nature Humanities and Social Sciences Communications: Planetary well-being.
https://www.nature.com/articles/s41599-021-00899-3
Viktor Frankl Institute Vienna: Biography of Viktor Frankl. https://www.viktorfrankl.org/biography.html
LISÄÄ TIETOA LOGOFILOSOFIASTA, LOGOTERAPIASTA JA LOGOTERAPIAKOULUTUKSESTA: https://logoterapeutti.fi/
